Kari “Kartsa” Rauha

Kari “Kartsa” Rauha (multos bituminis naris unique villa rabidus/tervan tuoksuinen ainutlaatuinen kylähullu) on yksilö, jota tavataan Suomessa, pääasiassa päijäthämäläisessä kylämaisemassa. Siihen voi satunnaisesti törmätä myös muualla päin Suomea, jopa kaupunkiympäristössä.

Kartsa kuuluu kylähullujen eli villa rabiduksien alalajiin ja se on yksi harvoista rotunsa edustajista Suomessa. Kartsa on sopeutunut yllättävän hyvin moderniin elämään ja käyttää muun muassa sähköpostia ja älypuhelinta. Kylähulluille tyypilliseen tapaan Kartsan vuorokaudessa on tavallisesta kuolevaisesta poiketen keskimäärin 36h.

Kartsa on alunperin Stadista, mutta tätä nykyä kaupungissa se käy lähinnä vierailemassa. Häntä pidetään paikkauskollisena, vaikka tutkimuksissa on havaittu toisinaan hyvinkin laajoja liikkeitä. Talvisin Kartsa keskittyy sisätiloissa suunnittelemaan tulevia projekteja ja keräämään oppia tulevaan kiireisempään kesäkauteen. Jäänlähdön jälkeen hänen elämänsä siirtyy ulkotiloihin ja kotinsa suojassa hän käy vain nukkumassa. Ravinnokseen Kartsa käyttää monipuolisesti kaikkea tarjolla olevaa syötävää ja 90 prosenttia juomasta koostuu mustasta teestä.

Kartsa luokitellaan erittäin uhanalaiseksi. Vuonna 2021 havaintoja on vahvistettu vain yksi. Kartsa on nykyään rauhoitettu. Kartsaa ja muita kylähulluja pidettiin pitkään vahinkohahmona, kunnes 1990-luvun asennemuutos nosti kylähullujen asemaa.

Sisällysluettelo
1 Ulkonäkö ja koko
2 Elintavat
3 Käyttäytyminen
4 Luonne
5 Uhat
6 Suojelu
7 Saavutukset
8 Liitteet
9 Kartsan jäljiltä löytyneet elonmerkit

1. Ulkonäkö ja koko

Aikuinen Kartsa on 183 senttimetriä pitkä ja 85 kilogramman painoinen. Aikuinen yksilö on hoikka, mutta lihaksikas. Parhaiten Kartsan erottaa muista kylähullujen alalajeista tervan tuoksusta sekä mieltymyksestä perinnetaitoihin.

Kylämaisemassa Kartsan tunnistaa askeettisesta pukeutumistyylistä ja rauhallisesta hengailuasenteesta. Kartsalla on usein työhön ja toimintaan sopiva vaatetus, joissa on nähtävissä toisinaan keskiaikaisia piirteitä.

2. Elintavat

Kartsan elintavat ovat verrattain epäilyttävät. Esimerkiksi kyläilloissa pulla ja musta tee maistuu keskivertoa enemmän. Toki aktiivisena ruumiillisen työn tekijänä Kartsan ulkonäössä aktiivinen pullan syönti ei näy ja hänen miellyttävän luonteensa turvin häntä ei siitä myöskään tuomita.

3. Käyttäytyminen

Kartsa on juurtunut hyvin hollolalaiseen kyläelämään, vaikka ei ole sieltä alunperin lähtöisin. 

Kartsalla on eteläeurooppalaista ajantaju, jossa ei aivan aina olla ajallaan ja toisinaan taas reilusti ajoissa. Asioista voi joutua joskus muistuttamaan ja jotain voi unohtua, mutta näistäkään Kartsaa on vaikea tuomita hänen luonteensa turvin. Käyttäytymistä leimaa myös kyltymätön halu oppia uutta. Sanavarastoon kuuluu vain positiivisia ilmaisuja, kuten “kyllä“, “tottakai olen mukana“, “ehdottomasti“, joiden myötä Kartsa ajautuu kaikkiin mahdollisiin tapahtumiin ja tempauksiin.

Kartsaa pidetään paikkauskollisena, sillä seurantatutkimuksissa sama yksilö on tavattu samoilla alueilla useiden vuosien jälkeen. Hetkellistä vaihtuvuutta toimintaympäristössä on kuitenkin todettu ajoittain paljonkin ja Kartsa on nähty eri kylien talkoissa usein varsinkin Hollolan alueella, mutta myös naapurikunnissa. Toisinaan Kartsa kulkee viikinkiaikaisen laivan kyydissä ympäri Suomea.

Aktiivisimmillaan Kartsa on keväisin, kesäisin ja syksyisin. Silloin ulkoilma mahdollistaa Kartsan toimeliaan luonteen tarpeet eli kylä- ja yhdistystoiminnan monipuolisesti. Talvisin Kartsan elinpiiri on rajoittuneempi kuin kesällä ja liikkuminen vähäisempää. Karsan kohtaaminen kylillä tai muussa ympäristössä ei ole varsinaisesti harvinaista, aktiivisen luonteen vuoksi, mutta etuoikeutettua se on!

4. Luonne

Luonteeltaan Kartsaa on kuvailtu mutkattomaksi moottoriksi ja positiiviseksi Pelle Pelottomaksi. Lisäksi hän on kylmäpäinen heittäytyjä ja toimelias visionääri. Harva on kohdannut Kartsaa “huonona päivänä”. Kartsalla on viiltävä itseironia ja loistava tilannekomiikan taito.

Kartsa on leppoisa innostaja ja positiivinen heittäytyjä. Joissain yhdistyspiireissä Kartsaa on kuvailtu jopa raivostuttavan positiiviseksi lannistumattoman luonteensa vuoksi. Aidon ja läsnä olevan luonteensa takia Kartsa on mieluisa yhteistyökumppani yhdistystoiminnassa ja kaikessa alueen kehittämisessä. Hän ei pelkää tarttua toimeen ja on monitaitoinen epäitsekäs puurtaja.

Kartsan avoin luonne on mahdollistanut mahtavat ja monipuoliset verkostot toimintaympäristön kaikkiin mahdollisiin yhdistyksiin.

VAROITUS!
Kartsan seura voi aiheuttaa suurta tarvetta tehdä vapaaehtoistyötä ja innostua erikoisista tempauksista.

5. Uhat

Kylähullujen laji on maapallolla vaarantunut ja siksi Kartsankin uhanalaisuusluokitus on “Erittäin uhanalainen”.

Vaikka Kartsalle sopivia elintiloja onkin ympäri maailmaa, ovat yksilöt kuitenkin todella harvassa. Sopivia elintiloja löytyy esimerkiksi Suomesta suhteellisen hyvin, mutta kukoistavan kylähullun elinympäristön tulee olla häntä ymmärtävä ja tukeva. Kartsan ja muidenkin kylähullujen suurin uhka on siten ympäristön nuiva asenne heitä kohtaan.

6. Suojelu

Monet yksityiset järjestöt, kuten 12.2.2018 perustettu Valtakunnan Virallisten Kylähullujen Kilta, ovat keskittyneet kylähullujen suojelemiseen ja tutkimiseen. Lisäksi monet kylät ja korttelit, osallistuvat kylähullujen suojeluun avarakatseisen ja aktiivisen toimintansa kautta. 

7. Saavutukset

Saavutuksia Kartsalla on paljon, mutta hän ei niistä pidä meteliä. Enemmän ääntä lähtee hänen käyttämistään työkaluista ja suusta tarinoiden muodossa.

Kartsan innovatiivisuus sekä töiden saattaminen alusta loppuun ovat hänen vahvuuksiaan aluekehittämisessä. Hän ei pimitä tietoa, vaan jakaa sitä kaikille halukkaille avoimesti. Yhtenä vahvana piirteenä on myös into oppia uutta.

TERVA
Kartsan yhtenä suurimmista projekteista tällä hetkellä on tervan teko Hol­lo­lan kes­ki­ai­kai­sen kir­kon ja Kuh­mois­ten kir­kon kat­on käsittelyyn. Tavoitteena on tehdä useampi tuhat litraa tervaa perinteisin menetelmin. Kartsa on projektin vastuuhenkilö ja tekee työtä pitkäjänteisesti usean vuoden ajan. Koepolttoja on tehty jo useampi. Kartsa on innostanut tervanpolttoon useita viattomia ihmisiä, jotka ovat olleet tekemässä kaikkea mahdollista projektiin liittyvää.

TAPAHTUMAT
Kartsa on taitava tapahtumien järjestäjä. Juurikaan stressaamatta hän saa kasaan keskiaikaisen leirin tai puulusikoiden veistotapahtuman sekä tervahautatalkoot.

Puulusikkapäivä on Kartsan ideoima ja toteuttama tapahtuma. Kyseessä on hyvänmielen tapahtuma, jossa tavoitteena on kehittää puunkäsittelytaitoja hyvässä seurassa.

Hollolan kirkonkylässä järjestettävän Keskiaikatapatuman järjestelyissä Kartsa on vahvana tekijänä vuodesta 2002 asti. Hän on nykymuotoisen tapahtuman alullepanija ja kehittäjä.

Sadonkorjuu- ja perinnepäivän yksi keskeisimmistä järjestäjistä on Kartsa. Se on Hollolan Kotiseutuyhdistys ry:n tapahtuma Hollolan kirkonkylän talomuseolla. Talomuseon alue on Kartsan sydäntä lähellä. Hän on ollut merkittävässä roolissa alueen ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Kartsa on oppaan roolissa useina kesinä hurmannut turisteja läheltä ja kaukaa.

Avoimet Kylät -päivän osalta Kartsa on ollut järjestämässä vaikka minkälaista toimintaa Hollolan kirkonkylälle. Monena vuonna on ollut keskiaikaleiri, jossa on voinut käydä opettelemassa esimerkiksi jousiammuntaa. Kylärallin erikoiskokeella vuonna 2019 pääsi tutustumaan vanhoihin työkaluihin ja samalla talomuseoon. Kylärallin palautteissa mieleenpainuvimmaksi asiaksi nimettiin “se hassu setä Hollolan kirkonkylällä”.

YHDISTYSTOIMINTA JA ALUEKEHITTÄMINEN
Monen yhdistyksen toiminnassa Kartsa on avainhenkilö. Hän ei kuitenkaan ota roolistaan kunniaa, vaan tekee kaikkensa yhteisen hyvän eteen.

Useissa yhdistyksissä on todettu, ettei saataisiin puoliakaan tehtyä ilman Kartsaa. Hän ei piiskaa, vaan innostaa omalla persoonallisella tyylillään kaiken ikäiset ihmiset mukaan.

Kartsa on ollut aktiivina lukuisissa yhdistyksissä, kuten mm. Päijät-Hämeen Kylät, Medium Aevum Hollolense ry, Hollolan Kotiseutuyhdistys ry, Viikinkiajan laiva ry, Hollolan kirkonseudun kylät ry, ym. Lisäksi Kartsa osallistuu kaikkien mahdollisten yhdistysten toimintaan, vaikka hallituksessa tai jäsenenä ei olisikaan.

Päijät-Hämeen Kylät on ollut erittäin onnekas saadessaan toimintaansa mukaan Kartsan. Hän on edustanut hollolalaisia yhdistyksiä parissa pätkässä useamman vuoden ajan. Hän miettii aina kylien etua ja uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön sekä kehittämiseen. Hän on kädet savessa aina kuin mahdollista, mutta myös aktiivinen kokouksissa.

Kartsan käden jälkiä on nähtävillä kyläkylttien, pitkospuiden ja vieraslajien raivauksissa. Naapurikunnassa kartsa on kotiseutumuseolla tekemässä olkikaton kanssa ja lähtee vastaaviin tempauksiin mukaan milloin vain. Perinnerakentaminen ja vanhan ajan työmenetelmät ovat Kartsan lempilapsia. Hän taitaa muun muassa pellavakankaan tekemisen pellavansiemenistä lähtien ja petun tekemisen metsästä uunin kautta leipään.

Kartsa on monessa yhdistyksessä istunut hallituksessa, muttei ole penkinlämmittäjä! Hän haastaa ja kehittää sekä tekee ja toteuttaa! Kartsan ote ei ole aina helposti pureskeleva, ellei kyse ole pullasta. Hänen tapoihinsa ei kuulu olla kaikissa hallituksissa aina ja ikuistesti vaan antaa myös tilaa muille. Kaikissa yhdistyksissä ja kehittämistoiminnassa hän on kuitenkin aina mukana täydestä sydämestään. Joskus myös kutsumatta, mutta aina tervetulleena.

MUUT PROJEKTIT
Kartsa on kaikessa mukana, koska hänen sanavarastoosa ei kuulu “ei”. Hän on ollut mukana taistelussa vieraslajeja vastaan, kipparina viikinkilaivassa ja (kuudessa eri roolissa/tehtävässä) elokuvassa nimeltä Suo. Kartsan takataskussa on tietenkin myös rugbyn Suomen mestaruus 2000-luvun alusta.

Eikä tässä vielä kaikki! 1980-luvulla Kartsalla välähti ja silloin hänen aloitteestaan ajettiin Suomen Kanuunankuularalli, jossa vanhoilla Amerikan autoilla ajettiin Helsingistä Rovaniemelle ja takaisin yhtä päätä.

8. Liitteet

Hollolan kunnan, Päijät-Hämeen Kylien ja Hollolan kirkonseudun kylien suostumus juhlien järjestämisestä 2023

KUVAGALLERIA Kartsan käänteistä

TERVA
Hollolan tervahanke etenee – neljän vuoden päästä keskiaikaisen kirkon katto saa omalla kylällä valmistetun suojan
Hollolan kirkolliset katot nielevät 5 000 litraa tervaa
“On tärkeä säilyttää vanha suomalaiskansallinen perinne jälkipolville”
Tervahaudan sielunelämään perehdytään Hollolassa koepoltolla ja tervaseminaarilla
Idea lähti vitsistä Hollolassa_ tehdään itse terva kirkon kattoa varten, kun tervaa ei muuten ole riittävästi
Punamultaa seiniin ja tervaa kattoon

TAPAHTUMAT ja TEMPAUKSET
Hollolassa vietetään lauantaina sadonkorjuu- ja perinnejuhlaa
Viikinkilaivayhdistyksen väki purjehtii ja soutaa kohti Laukon kartanoa – Sotka kävi Mierolan satamassa
Sotka poikkesi Lempäälän Myllyrannassa
Puulusikoiden juhlaa Hollolassa
Hollolassa heitetään lauantaina nännikumia ja rakennetaan riukuaitaa
Marttanäyttely Hollolan esinemuseolla
Viikinkiaika_Jaakko Selin
Vaiston varassa, hirven kannoilla
Länsi-Hollolan kesätapahtumassa aurinko paistoi ja hanko heilui

MUUT
Sota jättiputkia vastaan hävittiin jo, mutta taistelut jatkuvat
Kyläposti 2016 sivu 11 Hollolan kutajärven lintutornin kulkuVäyläon kunnostettu
“Sota 1918 -näyttely on muistutus siitä, miten käy, kun veli tappelee veljeä vastaan”
Taloprojekti
Mikäs merkki se siinä…

 

9. Kartsan jäljiltä löytyneet elonmerkit

KUVA TUOTE LÖYTÖPAIKKA LÖYTÖAIKA VALMISTAJA/OMISTAJA KÄYTTÖTAPA
Terva Hatsina, Hollola 04/2021 Kartsa Katon tervaus
Pettu Hatsina, Hollola 02/2021 Kartsa Leivonta
Pässin kivespussikukkaro Hatsina, Hollola 02/2019 Kartsa Kukkaro
Puulusikka, keskeneräiset Hatsina, Hollola 01/2021 Kartsa Lusikointi
Pihkavoide Hatsina, Hollola 08/2020 Kartsa Haavan hoito
Taula Hatsina, Hollola 12/2020 Kartsa Tulentekotarvike
Nuolen sulkaosa Hatsina, Hollola 06/2018 Kartsa Keskiaikaisen ammuksen osa
Juomasarvi Hatsina, Hollola 02/2019 Kartsa Juoma-astia
Puukko,
keskeneräinen
Hatsina, Hollola 05/2020 Kartsa Veistelytarvike
Puulusikkapäivän
paita vuodelta
2018
Hatsina, Hollola 10/2018 Kartsa Vaatekappale
Voiveitsi Hatsina, Hollola 03/2021 Kartsa Voin levittäminen pettuleivälle