Sisältö:

 

Blogit

Etsi blogista:

Katso uusimmat

Vuosi 2014:
Syyskuu
Huhtikuu
Helmikuu
Tammikuu

Vuosi 2013:
Helmikuu

Vuosi 2012:
Maaliskuu

Vuosi 2011:
Lokakuu
Huhtikuu
Maaliskuu

Kaikki merkinnät

 Viisi viimeisintä merkintää:

6.9.2014
Otetaan kaljaa!

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT löysi oluesta taikavoimia. Ohran, oluen tekijän, puolustusmekanismit, hordatiinit lisäävät suoliston liikkuvuutta. Tutkimustulos oli odotettavissa vanhan tiedon pohjalta, mutta löydön monimuotoisuus yllätti.
Sen lisäksi, että kultaista ohrajuomaa voi nauttia taas kepeämmin mielin, hordatiinilöydöstä voi hyödyntää uusien terveysvaikutteisten ohratuotteiden valmistamisessa.

Ehkäpä jonain päivänä aamiaispöydässä vedän ensin kasvistanoli-Benecolia ohraleivän päälle, kauhon Elovenan beetaglukaania ja hörppään parit kolpakolliset hordatiinikaljaa jälkiruoaksi.

Syksy on kestien ja olutjuhlien aikaa. Kekrin hordatiinihuumassa kannattaa tutustua oman alueen viljatuotannon makuhelmiin. Päijät-Hämeessä olutketju on vahva: 450 sopimusviljelijää tuottaa noin 1000 henkeä työllistävälle ketjulle 100 000 tonnia mallasohraa vuodessa.
Suositaan siis lähiolutta, luomuohraa suositellaan: lahtelaisen Teerenpelin valikoimista Luomuleevi ja Hollolan Hirven PeuraPils kehittävät funktionaalista juomakuntoamme kummasti.

Ohrainen sahti on oma lukunsa. Alkuperäisolueksi EU:ssa julistettua ruskeaa lientä tehdään tujakammin Kärkölässä ja Padasjoella – naisten sahtiakin saa.
Ja lopuksi nautintavinkki: päijäthämäläinen sahti maistuu parhaalta viilennettynä maitotongan kannesta nautittuna syksyistä ruskan etenemistä seuraillen.

Timo Taulo
kylänmies
 

8.4.2014
AVOIMET KYLÄPORTIT


Kesäkuussa maakunnassa vietetään ensimmäistä kertaa kylien avoimien ovien päivää. Kesälauantaina 14.6. (ennusteen mukaan poutaa mökkiterasseilla ja auringonkiloa Päijänteen aalloilla) kolmisenkymmentä hämäläistä kylää esittelee parhaita makujaan, näkyjään, tunnelmiaan, elämyksiään, tuntemuksiaan – mukavan kyläasumisen parhaita puolia ympäri hämäläistä maakuntaa.

Kesä nostaa maaseutuasumisen romanttisimpia mielikuvia esille; suomalaisten kesäkulttuuriin istuu mökkeily, kesäkierrokset, kyläily, maaseutushoppailu, helletapahtumat… nostalgiset, hyvän olon tavoittavat kokemukset taajamien tunkkaisuuden kainaloissa.

Kun ajat Lahden remonttikeskustasta parikymmentä kilometriä, saavut menneen maailman, mutta myös modernin maaseudun maailmaan. Se tuo enemmän muistoja, ajatuksia ja mielikuvia omaan mielenmaisemaan kuin 25-tunnin risteily vieraalle vironmaalle tai etelän ruuhkaisille auringonpistosrannoille.

Aja takaisin juurillesi. Suuntaa omaan tarinaasi. Avoimien kylien päivänä ja lyhyen, mutta ihanan kesäkauden aikana hämäläiset kylät antavat jotain ihan erilaista lähilomaa.
 

2.2.2014
RAKASTAJA NIMELTÄ LÄHIDEMOKRATIA

Se on tummahkon vaalea, tosi hyvännäköinen, vilkas, kantaaottava. Sillä on vahva tahto ja siihen todella rakastuu. Mutta se on huono rakastaja ja kadonnut.

Paraikaa parissakymmenessä päijäthämäläisessä kylä- ja kaupunginosayhdistyksessä ihmiset pohtivat asuinalueensa tulevaisuutta. Kylä- ja yhteisösuunnitelmissa etsitään ratkaisuja, miten tehdään kotipaikasta parempi asua, elää ja yrittää. Jossain kylässä kaivataan laajakaistaa, jossain kunnollisia tieopasteita, joku kaupunginosa haluaa suojatietä risteykseen, joku järjestää kunnon kansalaisbileet. Yksi on huolenaihe kaikilla yhteinen: ääni päätöksentekoon kuuluu entistä heikommin.
Lähidemokratiasta on puute. Nykyinen kuntalaki ei sitä estä, uuteen toivotaan selkeämpiä velvoitteita sen järjestämiseen. Laki tai ei: kunnan ja asukkaiden suhde on katkolla. Vallankahva on mukava ja käteen sopiva, siitä luopuminen tai edes vallan jakaminen on kokeneellekin päättäjälle nurja hetki.

Lähidemokratia on kahden kauppa, kansalaistoiminnan ja julkishallinnon. Maaseudulla, harvaan asutullakin, on osallistumisella pitkät perinteet. Mitä lähemmäs kaupunkia ajellaan, sitä laiskemmaksi käy kansalaisvaikuttamisen into. Vapaan kansalaistoiminnan avulla lähidemokratian puutteita voidaan täyttää. Se vaatii kuntalaisilta uudenlaista asennetta ja näkökulmaa: kaikkea kivaa ei julkinen sektori enää voi tuottaa. Lähidemokratian pohja on kaupunginosa- ja kyläyhdistys, se on asukkaiden edunvalvontaporukka.
Julkisella puolella pitäisi olla erityinen huoli paikallisen elinvoiman kehittämisestä, yhteinen intressi. Päätöksentekoa, osallistuvaa budjetointia, palvelutuotantoa voi delegoida kuntalaisille ja yhteisöille; resursseja ja luottamusta. Omien nurkkien kunnossapito ja kehittäminen on mielekästä ja motivoi. Kuntalainen on kumppani, hei!

Salpausselän harjun maastoihin ruuvataan uutta kuntakokonaisuutta. Suunnitteluvaihe pohditaan kansalaisten asemaa ja äänenkuuluvuutta suurkunnan rakenteissa. Kuntajakoselvityksessä vaikuttamisen anatomiaa pohtii erillinen lähidemokratiatyöryhmä. Toivottavasti se tuo aloitteitaan ja kaukokatseisuuttaan hyvissä ajoin julkisuuteen, jotta näemme miten tenniläläinen pienyrittäjä, ruuhijärveläinen vanharouva ja vuolenkoskelainen koululainen pääsee suurkunnan arjessa ääneen.
Ei tarvitse olla konsultti todetakseen, että suurkuntien ja -vaalipiirien perustaminen vie lähidemokratiaa yhä kauemmas, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Päijät-Hämeessä on todistettu nyrkkisääntö: mitä pienempi kunta, sen parempi kyläläisten hyvinvointi.
Siksi suurkunnan lähidemokratiamalli on kuntalaisen elämää suurempi teos.

Lähidemokratian pitäisi olla lämpimänä kuntalaisen kainalossa, liki. Sille kun voi jutella kaikista asioista, sillä se kuuntelee ja ymmärtää. Nyt se huitelee vieraissa päättäjän näköisten tyyppien kanssa.
Tule takaisin kotiin, rakas!
 

27.1.2014
LEIPÄRESSUA

Lähiruoka on in. On kiva tietää mitä syö. Meidän maakunnassa on oma lähiruokakulttuuri, ja se maistuu suolaiselta, rukiiselta ja valkuaiselta. Vaikkei se ihan kurmeelta kuulostakaan, niin minä rakastan leipäressua. Se tehdään vanhojen kovien ruisleivän kannikoiden, oikean voin ja suolan yhteisellä kuumalla liitolla.

Paloitellaan kovat leivänkannikat suuhunpantavaan muotoon. Keitetään punaista maitoa sopivasti, ja siihen lisätään hieman suolaan ja aika paljon. Kuuma maito kaadetaan leipäressukoiden päälle ja kaiken päälle lisätään kunnon veitsellinen täyttä voita.

Sitä ei saa Wellamo-ravintoloista, mutta siinä on tunnelmaa. Se tuo mieleen vanhat kovat ajat, jolloin yksinkertainen oli maku nautinnollinen pakko. Ja ihme kyllä, sillä maulla on sanottavaa vielä tämän päivän nautiskelijoillekin.

Jos leipäressun autius ei vaativampaa lähiruoan hakijaa liikuta, kannattaa nähdä ajovaivaa, ja tutustua esimerkiksi Auttoisten Keinuhongan lihatilaan, Hollolan Kinnarin viljatilaan, Valosen hunajatilaan, Kalkkisten Viini Pihamaalle, Oijalan luomutilaan Immilässä… päijäthämäläinen lähiruoka on todella lähellä.
 

3.1.2014
KESÄTEATTERIKIHINÄÄ JO TAMMIKUUSSA


Vaikka hanget eivätkä nietoksetkaan ole kovin korkeat kyläraiteilla, alkukevään kylissä on kuuma tunnelma. Kymmenien kylien nuorisoseuratalojen, koululavojen ja kylätalojen lavoilla päntätään uutterasti repliikkejä alimuistiin: ”Rakas Aliina, minähän sanoin, että lääkärini määräsi minulle tupla-annoksen viagraa” ja ”Olavi, suudelmasi jälki ei ikuna unhoitu mielestäin”.

Kesäteatteri on suomalaista kyläkulttuuria parhaimmillaan. Jokainen itseään arvostava kylä pelaa kesäteatteria, tekee samalla vähän bisnestä kyläkassaan ja mikä parhainta: harrastaa ja nauttii teatterin tekemisestä. Päijät-Hämeen kylissä on useita arvostettuja kesäteattereita, jotka ovat valmistavat kesästä kesään kunnon rehellistä puskaa, hauskaa viihdettä ja harjoittavat todellista kylätoimintaa.

Suomalaiset ovat harrastajateatterikansaa sanotaan. Se on vissi tosi. Heinäsuon näytelmäpiirin heikkimantere-pläjäykset, Orimattilan Teatterin kunnianhimoiset suominäytelmät, Miekkiön Honkalinnan maalaiskomediat, Padasjoen harrastajateatterin hupihauskat hölmöilyt, Nastolan Pisarateatterin taarastimaiset esitykset, Heinolan ammattikaupunkiteatterin farssit – Päijät-Häme on kesäteatterimaailman sulatusuuni.

Nyt tammikuussa opetellaan uusia repliikkejä. Ohjaaja etsii epätoivoisesti sopivia näyttelijöitä kyläkaartista, tukijoukot suunnittelevat väliaikakahvitusta, ulkolavastusta, pukujen ompelemista, pylväsmainoksia… hyvässä kylässä valmistaudutaan jo maailman kyläpremiääriin.

Varaa jo aikaasi kesän kylätunnelmiin.
 

Päijät-Hämeen kylät ry.
Päijännetalo, Meijeritie 1
17200 Vääksy
Puh. 040 7010 633
Sivuston sisällöstä vastaa Päijät-Hämeen kylät ry.
Sivustoa rahoittaa Hämeen ELY-keskus.