Blogit

Nyt on viimeiset hetket saada läpi ehdotuksia uuden kuntalain sisällöksi. Siksi lukuisat järjestöt* Suomen Kylätoiminta ry:n ohella kirjoittivat yhdessä kirjeen ministereille. Liikkeelle lähdettiin pitkälti koska ”tutkimusten mukaan suomalaisilla on halu osallistua ja vaikuttaa. Lisäksi tutkimuksissa on todettu, että kansalaisia turhauttaa todellisten vaikuttamiskeinojen puute. Koulutetut suomalaiset eivät kaipaa lumedemokratiaa, vaan ärsyyntyvät siitä. Vaikuttamisen pitää olla aitoa. Kuntalain uudistuksessa tulee luoda sellaiset lähidemokratian käytänteet, joissa kansalaisilla on todellista päätäntävaltaa heitä läheisesti koskettavissa asioissa”.

Päädyimme siis ajatukseen, että paikallisen kuulemisen ja päätöksenteon muodot tulee kirjata velvoittavina lakiin; lähidemokratian toteuttaminen ei saa jäädä kunnan ”hyvän tahdon” varaan. Ministerit Henna Virkkunen ja Anna-Maja Henriksson suhtautuivat myönteisesti vierailuun ja nyt meidän tulee tehdä yksityiskohtainen esitys siitä, miten asia kirjataan lakiin; huhtikuun loppuun mennessä. Onneksi asialla on osaava joukko; mm. Peter Backa, Aaro Harju, Juha Kuisma, Heikki Kukkonen, Ritva Pihlaja ja Ville Ylikahri.              Kuva: Pipsa Salolammi

Nyt on siis avautunut historiallinen tilaisuus tehdä oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta maaseudulle. Kertokaa ajatuksianne siitä, miten paikallista asiantuntijuutta hyödynnetään päätöksenteossa, etenkin silloin kun kuntakoko suurenee ja maaseutumaisuus lisääntyy. Kylä välittää -asiamiehet vievät viestiä eteenpäin!

Kirje ministereille http://www.maaseutupolitiikka.fi/viestinta/uutiset/lahidemokratia-aloite_ministerien_kasissa.html

*Helsingin kaupunginosayhdistykset, Vihreä Sivistysliitto, OK-opintokeskus, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi, Svenska Studiecentralen, Maaseudun Sivistysliitto, Kansan Sivistystyön Liitto, Suomen Setlementtiliitto.
 

Viime viikolla olimme Elina Leppäsen kanssa Urajärvellä ohjaamassa kylätilaisuutta, joka oli palautteen mukaan aktivoiva, mainio, juureva, tarpeellinen, omalaatuinen, hauska, innostava, helppo, mukava, yllättävän hyödyllinen, ajatuksia herättävä, kiva, ja synnytti yhteenkuuluvaisuutta. Mistä siis oli kyse?

Tarina kertoo, että kyseinen kyläsuunnittelun menetelmä sai alkunsa, kun huomattiin, että britit, kovin mielellään, kokoontuvat pelaamaan bridgeä tai muita korttipelejä. Korttien jakaminen ja niistä keskustelu olivat siis luonteva tapa lähteä miettimään myös yhteisön yhteisiä asioita. Kylä välittää -hanke on löytänyt tämän Walesissa kehitetyn metodin ja tehnyt siitä suomalaisen version. Urajärvellä pelattiin tätä kestävän kehityksen peliä ensimmäistä kertaa Suomessa.

Peli käynnistyy keltaisilla korteilla, jotka haastavat osallistujat miettimään kylää laajemmassa mittakaavassa; miten maailman melskeet, muutosvoimat, kriisit ja villitykset koskettavat meidän elämäämme. Korttien avulla löydetään nopeasti arvopohja, jolle tavoitteita myöhemmin kootaan.

Toinen peli-ilta tuo ajatukset lähemmäs käytäntöä. Mitä tarvitaan, jotta tavoitteiksi kirjatut asiat lähtevät käytännössä liikkeelle? Sinisten korttien peli tuo keskusteluun 50 hyvää käytäntöä, joita on toteutettu menestyksekkäästi ympäri Suomea. Ne saattavat tuoda uusia elementtejä tai ideoita toimintaan.
Viimeinen jako pelataan valkoisilla korteilla. Niillä arvioidaan toimenpiteiden vaikutuksia ja toteuttamiskelpoisuutta.

Yksinkertaista, eikä totta? Tosiasiassa olemme vasta testaamassa menetelmää ja uskoakseni kaikki halukkaat kylät pääsevät mukaan, jos liikkeelle lähdetään heti.
Tarkoitus on julkaista opaskirja, painattaa pelikortteja ja kokeilla ensimmäistä versiota Etelä-Suomen neljässä maakunnassa. Sen jälkeen se laitetaan jakoon koko valtakuntaan.

Pelataanko teillä vielä marjapussia?
kyselee Liisa
 

Päijät-Hämeen paikallistoimijoiden VIISI TULEVAISUUS-IKKUNAA avautuu lähitulevaisuuteen ja antaa uusien raikkaiden tuulia puhaltaa kehittämistyöhön. Aineisto on kerätty yhdistystoimijoiden työpajoissa, joissa on pohdittu suurien muutosvoimien vaikutuksia maakunnassa, määritetty asioita, joiden edistymistä halutaan seurata, ideoitu käytännön toimia ja keskusteltu arvoista ja asenteista.

Työ toteutettiin sydäntalvella 2010 -2011 suurien lumimassojen ja kovien pakkasten aikaan. Suurien muutosvoimien rinnalle onnetar heitti useita ”villejä kortteja” peliin. Yhtäkkiä toisaalla tapahtuu jotain, jonka maailmanlaajuista merkitystä ei pystytä vielä hahmottamaan. Euro-alueen velkakriisi, Jasmiini-vallankumous Tunisiassa ja useiden Pohjois-Afrikan maiden pitkäaikaisten itsevaltiaiden syrjäyttäminen, Japanin maanjärjestys ja Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus. Jopa perussuomalaisten historiallisen suuri voitto eduskuntavaaleissa vaatii asioiden pohdiskelua kokonaan uudella tavalla.

Maailma on myllerryksessä ja olemme uuden todellisuuden kynnyksellä. Selvää on, että nyt tulee ottaa vakavasti kestävän kehittämisen ajatukset, joille ominaista on, että edistytään kokonaisvaltaisesti ja huomioidaan yhtä aikaa niin paikallinen kuin maailmanlaajuinen ulottuvuus. Arjessa haasteiksi nousevat mm. energiakysymykset, paikallisuus tuotteissa ja palveluissa, harkitseva kuluttaminen, yhteisöllisyys ja osallisuus, terveys ja onnellisuus sekä oikeudenmukaisuuden edistäminen.

Tämä maaseudun ja kylien kehittämisen ohjelma, on pyritty kokoamaan niin, että se on kaikille ymmärrettävissä oleva kokonaisuus, joka innostaa toimijoita uudistamaan ajatteluaan ja tarttumaan mahdollisuuksiin. Toteutukseen haastetaan kaikki maaseudun hyväksi toimivat yhdistykset ja yritykset, alueen kunnat ja kehittäjätahot.

Kirjoittamistyö on toteutettu osana neljän maakunnan yhteistä, ja Koulutusyhtymä Salpauksen hallinnoimaa Kylä välittää -hanketta, jota maakunnassa toteuttaa Päijät-Hämeen kylät ry.

Kiitokset kaikille Tulevaisuus-ikkunoita kanssani avanneille ihmisille ja yhteisöille!

Olen viimeaikoina joutunut pohtimaan tulevaisuutta. Millaisia näkymiä avautuu, sanotaan vaikka kymmenen vuoden päähän? Ennustaminen on vaikeaa ja ennakoiminen vielä vaikeampaa.
Niinpä käännyin asiantuntijoiden puoleen. Lahden tulevaisuuden tutkijat (TuTu) kokoontuvat kerran kuussa miettimään syvällisiä asioita. Sain heitettyä heille tämän kysymyksen, entäs kylät ja maaseutu, joka ympäröi Lahtea?
Vepsäläisen Jukka opasti minua ensin listaamaan asioita ja sitten purkamaan ja taas kasaamaan ja tästä prosessista sitten tulee, ihan kuin itsestään, ulos uusia näkökulmia ja yllättäviä asioita!
Tulevaisuuden muutosvoimat, trendit ja villitykset eivät ole yhteismitallisia; jostain tulee ”iso juttu”, joku taas kuivuu kasaan muutaman vuoden meitä pyöriteltyään.Jos esim. Etelä-Savo olisi tarttunut Slow life -elämäntapaan, savolaiseen leppoistamiseen, olisi se näyttäytynyt maakuntana, jossa vain nautiskellaan. Katso diasarja tästä.

Olen nyt siis voittanut tyhjän paperin kammon, ja kirjoittanut teille rennon ohjelmaluonnoksen. Niin rennon, ettei koko ohjelmasta löydy sanoja strategia, kehittäminen ja innovaatio. Ajatuksena tässä luonnoksessa on luoda ja vahvistaa asukkaiden elinvoimaa kannattelevia asioita. Elinvoimahan on ainakin Sitran Maamerkit -hankkeen mukaan energiaa, joka ilmenee henkenä ja tuottaa lisäarvoa yhteisölle.

Ohjelmaa kasataan yhdessä avoimena Google -dokumenttina. Ajatus on, että kaikki halukkaat voivat osallistua, kunhan pysyvät linjassa eli yritetään kirjoittaa selväsanaista suomea. Taulukon jälkeen asioita puretaan vielä tekstiksi, ja silloin pääsevät asiantuntijat kehiin!
Ohjelmassa huomioitavia asioita voit myös laittaa kommenttina tähän kirjoitukseen.

Aivoille askaretta
toimitti Liisa
 

Viime torstaina järjestimme seminaarin, jossa tutkija Ritva Pihlaja kertoi meille yhteiskunnallisesta yrittämisestä. Sisältö oli jotenkin tuttua, mutta samalla myös uutta ja sai meidät todella miettimään millaisia mahdollisuuksia tästä voisi aueta.

Yhteiskunnallinen yritys toimii vahvasti arvopohjalta. Sen tarkoitus on toimia avoimilla markkinoilla voitollisesti, mutta tämä voitto ei keräänny omistajien taskuihin vaan sijoitetaan kokonaisuudessaan toiminnan kehittämiseen yhteiskunnallisesti ja ekologisesti kestävään suuntaan. Tavoitteena on siis tuottaa vastuullisesti yhteistä hyvää yhteisölle (palveluita tai tuotteita), ja samalla ehkä ratkaista jokin ongelma, jonka yhteisö on tunnistanut. Arvoihin perustuvaa yrittämistä voidaan verrata Reilun kaupan toimintamalliin, joka on tuttu meille kaikille.

Suomessa tällaiselle toiminnalle ei ole vielä oikeaa lainsäädäntöä. Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä pohditaan asiaa parhaillaan. Maaseudun näkökulma tulisi saada mukaan, sillä esim. palveluiden uudelleen järjestämistä voitaisiin toteuttaa myös yhteiskunnalliseen yritystoimintaan perustuen. Esim. Pohjois-Ruotsissa kylällä on oma terveyskeskus, jonka yhtiömuotona on yhteiskunnallinen yritys.

Miten siis voimme edistää kiinnostavaa uutta asiaa, jonka lainsäädäntö on vasta muotoutumassa?
Mitäpäs, jos jokainen ottaisi tavoitteekseen jututtaa 5 kansanedustajaehdokasta ja siinä kun kahvitellaan, kysäistä ohi mennen, että ”Mitä olet mieltä yhteiskunnallisten yritysten mahdollisuuksista maaseudun palvelujen järjestämisessä?” Tämän kun muutaman kerran kuulee, niin on ihan pakko ottaa selvää, mitä se yhteiskunnallinen yritys tarkoittaa. Asia tulleen seuraavaan hallitusohjelmaan, joten siihen mennessä viimeistään tulee olla näkemys asiasta.

Yhteiskunnallinen yritys tekee luonnollisesti yhteiskunnallista tilinpitoa eli mittaa voiton sijaan toiminnan vaikutuksia lähiympäristöön. Miten palvelutarjonta on monipuolistunut? Miten asukkaat kokevat uudet palvelut? Onko elämänlaatu parantunut? Ollaanko maalla onnellisia? jne.

Niin yksinkertaista ja samalla niin haasteellista.

Pohdiskeli Liisa

Lisää tietoa mm. www.yhteinenyritys.fi, www.socialenterprisemark.org.uk